Kesällä 2007 vietin lähes kaiken vapaa-aikani Sinebrychoffin puistossa lukien. Olimme tulleet Helsinkiin kesätöihin, minulla oli kaksivuorotyö ja toinen teki kolmessa vuorossa. Yhteistä aikaa vietimme lähinnä nukkuen, saman sängyn kun jaoimme. En tuntenut kaupungista ketään, sukulaiset olivat poistuneet lomailemaan muualle Suomeen ja yhden käden sormilla laskettavat samaan kaupunkiin eksyneet tutut tienasivat hiki hatussa leipää pöytiinsä talveksi. Niinpä minä luin, kuvasin perhosia ja seikkailin pitkin pääkaupungin katuja yksin tai toisen kanssa. Niin, ja tein niitä töitä hiki hatussa.
Tuon kesän jälkeen toinen sanoi, että ei ikinä tule muuttamaan Helsinkiin. Ei missään tapauksessa. Syitä oli monia: kaupungin koko, koko kaupunki, sen ihmiset. Eikä siinä mitään, hyväksyin toisen ajatukset, vaikka omat kokemukseni olivatkin olleet positiivisia. Siitä parin vuoden kuluttua kuitenkin palasimme, ensin minä ja sitten toinen vuoden päästä perässä. Ikinä ei pitäisi sanoa ei ikinä.
Meillä on täällä kaikki hyvin.
Koko ajan jalaka kaasupolokimella, jotta millon pääsis takasin pohjosseen!
2 comments
Monta kesää on minullakin kulunut täällä puistoissa lueskellen. Torkkelinmäellä ja Sinebrychoffillakin joskus aikaa sitten.
Minäkin muistan joskus ajatelleeni, etten haluaisi asua Helsingissä. Mutta se olikin ennen kuin olin tutustunut tähän kaupunkiin. Vuosien kuluessa olen kotiutunut hyvin, vaikka välillä kaipaan kovasti pohjoisessa asuvia perheenjäseniä.
Jännittävää on, etten ole ollenkaan varma, tulenko asumaan tässä kaupungissa koko loppuelämäni vai päädynkö takaisin pohjoiseen tai johonkin pienemmälle paikkakunnalle etelään.
Helsingin katukuvassa rakastan historian eri kerroksia, sitä että monet rakennukset ovat olleet siinä omalla paikallaan vuosisadan tai ainakin useita vuosikymmeniä.
by Maija on 20. maaliskuuta 2011 klo 15.08. #
Ei mietitä vielä tulevaisuuden kotikaupunkeja. Nyt elämä pitää meitä täällä, hyvä niin. Otetaan Helsingiltä kaikki mitä se tarjoaa. On sitten mitä muistella, vaikka niitä taloja minne itsensä on sijoittanut ja tullut osaksi ajan kerroksia.
by Eliisa on 21. maaliskuuta 2011 klo 10.06. #
Lähetä kommentti