Heräsin aamulla ennen kelloa. Pomppasin ylös ja aloitin päivän työt. Pian puhelin soi. Pikaiset kysymykset koskien sitä missä olen, mitä teen ja mitä tulen tänään tekemään sekä huolestunut, mutta himpun verran liian pikainen tiedustelu terveyteni tilasta. Nooo kotona, kirjoitushommia, mitä nyt jaksaa, aamunuhaa ainaista. Ja pian huomaan hengästyväni ja vastaavani esitettyyn kysymykseen jota kuinkin niin, että juu, voithan sinä kyllä toki ilman muuta totta kai tuoda tytöt tänne, kun te menette synnyttämään...!
Tänään minusta siis tuli yhtä pientä sukulaista rikkaampi ja maailman parhaimman syntymäpäivälahjan saanut nuori naisihminen. Kädet vapisten olen yrittänyt taltioida tätä päivää tuleville sukupolville, siinä järin onnistumatta. Pienen ihmisen muodossa tulleen lahjan lisäksi sain iloisen mekon (vapinaa havaittavissa kuvassa), Uppo-Nallen ajatuksia, muotokuvan minusta (ja toisesta) sekä itse tehtyjä lahjakortteja "elokuviin", "hierontaan" ja "sinne minne haluat".
Edes ikävystyttävä kokoontuminen ryhmätyön pariin ei hilpeyttäni horjuttanut.
Hyvä päivä syntyä on tämä.
2 comments
Hei hyvää syntypäivää näin jälkikäteen! Kuulostaa kyllä olleen mainio päivä, ihania asioita täynnä. Lahjatkin niin suloisia, varmasti etenkin se pieni ihminen.
Iloinen takki on ollut minunkin toivelistallani jo pitkään. Olen ystävämyynneistä yrittänyt sitä löytää halvennettuun hintaan, mutta vielä en ole sattunut sopivan värin ja koon kanssa samaan paikkaan. Ehkä minun täytyy hankkia se vielä itse itselleni synttärilahjaksi :)
by Maija on 26. helmikuuta 2011 klo 17.35. #
Kiitos :)
Minäkin olen haaveillut iloisesta takista jo vuosia. Nyt sitten vihdoin. Kiitos äidin.
by Eliisa on 28. helmikuuta 2011 klo 20.57. #
Lähetä kommentti