Joskus sydän vielä rauhoittuu, rakastuu ja täyttyy.
Tietää, ettei juoksemalla pääse perille eikä karkuun.
Joku oli runoillut rantakivikkoon ajatuksen elämästä, ihmisestä. Ensimmäinen paikka oli ollut ilmeisen epäonnistunut, kieltämättä näin ohikulkevan löytäjänkin näkökulmasta: veden ollessa korkealla sen olisi voinut lukea vain rantaan uskaltuvat kalat. Lopullinen paikka oli täydellinen, toivottavasti nouseva vesi ei hukuta ajatusta kokonaan.
Lähetä kommentti