Luin Nooruskan kenkälaatikoiden päällystämisestä ja niiden tärkeästä tehtävästä säilytyksessä. Minulla on ollut kenkälaatikoita aina. Pienenä tein niistä Barbien koteja tai ponitalleja (vähän niin kuin täälläkin on tehty), isompana leikkelin lehdet ja päällystin laatikoita hienoimmilla kuvilla. Yksi ensimmäisistä koskaan päällystetyistä on edelleen käytössä, sillä se toimii Savon muan kodin lääkelaatikkona (toistaiseksi siellä, pian tiemme taas kohtaavat).
Tässä kuitenkin pieni kurkistus niihin laatikoihin, jotka ovat päässet mukanani pääkaupunkiin. Uusiakin melkein pitäisi jo saada. Kotikylässä voi kävellä maailman parhaimpaan kenkäkauppaan ja lähteä mukanaan pino kenkälaatikoita, ilman kenkiä. Eikä kukaan ihmettele yhtään.
Kuvanlaatu heikohko. Täytyy pahoitella: pahoittelen.
Kuvanlaatu heikohko. Täytyy pahoitella: pahoittelen.
3 comments
Sinulla on kaunis tuoli. Kauniin värinen.
Ehkä kenkälaatikot voisivat olla ratkaisu omiin järjestelypulmiini - ongelma on vain siinä, etten ole hetkeen ostanut kenkiä, joiden mukana olisi tullut laatikko. Sinun laatikkosi ovat sieviä. Olisi hauskaa nähdä se ensimmäinen!
by Anonyymi on 10. kesäkuuta 2010 klo 22.39. #
Kiitos, tuoli on mummun perintöä. Veljelläni on omansa, väri on vain pirteä limen vihreä.
Lupaan kuvan ensimmäisestäkin! Juhannusviikolla on suuntana pohjoinen, ja jos ei silloin vielä ehdi kuvailla, niin viimeistään heinäkuussa. Koska kaksi kotia on sitten taas muuttunut yhdeksi ja tavarat on vaihteeksi saman katon alla.
by Eliisa on 11. kesäkuuta 2010 klo 9.11. #
Kenkälaatikot on ihan parhaita! Kivasti olet päällystänyt!
by nooruska on 12. kesäkuuta 2010 klo 8.51. #
Lähetä kommentti