tenhoja

Aivan ihmeellisen nautinnollinen päivä! Aamulla meidän mittapuun mukaan aikaisin ylös, tukevasti aamupalaa ja innokkaasti pyörien selkään. Varustautuminen oli hyvä. Oli kolmatta litraa vettä, banaania, kamera ja kännykässä karttaohjelma. Vesi oli tarpeen, banaaneja ei muistettu syödä, kamera pääsi ulkoilemaan pari kertaa ja kännykästä loppui akku ennen Pasilaa.

Mutta eihän se mitään! Poljettiin reippaasti alle tunnissa puolikkaan työpaikalle radan vartta pitkin (testausmielessä tietenkin) ja seikkailtiin omia reittejä takaisin kotipuoleen. Seikkailuosuus kestikin sitten kaksi tuntia, mutta eihän sekään mitään!

Ylin kuva on Linnunlaulusta. Pysähdyin ottamaan kuvaa huvilasta, kun tarkkasilmäinen puolikas huomasi puun oksalla roikkuvat avaimet. Voi sitä parkaa, kuka talvella nuo tiputti! Kotiovella vasta havahtui, liekkö päässyt sisälle asti! Alempi kuva on kotikadulta. Keltainen, sininen ja vihreä talo seisovat sulassa sovussa rivissä, mutta keltaisen talon sisäpiha on kaunein.

Nyt posket helottavat, pisamat alkoivat taas heräillä ja ihokin sai hehkua pintaan (helmikuun atopialeirin ansiosta varmaan). Puolikas nuukahti raikkaan ilman yliannostuksen takia jo tunti sitten, nyt en saa hereille. Nukkukoon. Minä alan ajamaan itseäni kesälomaa kohti, sillä vielä kaksi esseetä (pieni ja iso) ja yksi tentti minun ja kesän välissä.