tenhoja

Istun epätoivoisena
kiikkutuolissani.
Sormet laskettuna
näppäimistölle,
niillä on lupa lentää.
Mutta ei aatos lennä
eikä siksi sormetkaan.

Kynnet kuitenkin vaaleanpunaiset.

Aurinko paistaa lämpimästä.
Aivastelen
ja niistän.
Pöly näkyy kaikkialla.
Eniten tietokoneen näytöllä
vaikka eilen imuroin,
pyyhin pölyt.
Katson ulos ikkunasta
ja sinne haluaisin.

Vielä en lupaa saa,
lupaa itseltäni.
Sillä nyt jos kirjoitan ahkerasti
saan tulosta.
Valmista,
ja niin huominen on toisin.
Olisi kävelyä.
Olisi kierrätystä.
Olisi taidenäyttelyä.
Jotain muuta kuin tänään.
Olisi.

Viimeiset viikot yliopistolla.
Vetää hiljaiseksi.
Miksi viimetippa, miksi?
Tuntuikin helpolta jaksolta!
Harhaluulo, petturuutta!
Kolme tenttiä, kolme esseetä.
Tuntisuunnitelma.
Lisäksi Avoimen opintoja.
Yritys saattaa loppuun
kauan sitten aloitettua.


Kuva on viime lauantailta. Blogger ei anna minun tehdä tekstille mitä haluaisin.