Pakkanen jatkaa riemulauluaan. Aamulla jossain meidän talon ja kirkonkylän välillä oli ollut 35 pakkasastetta. Kun minä nostin kytkimen kohti kirkkoa, sitä oli "enää" -31. Nyt ollaan jo helteen puolella: -24. Huhu! Vähempikin riittäisi!
Huomenna aamulla suuntaan kulkuni kohti Savon muata. Vietän loman viimeisen viikon Puoliskon poksissa, pääsen nukkumaan vierekkäin, kiertämään tuttuja ja turvallisia kirppareita, lenkkeilemään Puijon siimekseen ja nauttimaan ruhtinaallisesta viikosta vain kaksin.
Ennen kaikkea ensi viikko on laskeutuminen kohti eteläisen kärjen arkea, luentoja, tenttejä, uutta jaksoa, uusia oppeja, haasteita ja seikkailuja. Tammi-helmikuun vaihteesta tulee raskas, tiedän sen jo nyt, mutta lämpimien ajatusten voimalla jaksaa! Kuukauden päästä katselen Atlantille! Se tuuli, se tuuli. Nam.
Lähetä kommentti